Yhdistyksen nimi on Suomen Potkukelkkailu- ja Potkulautailuliitto r.y, Finlands Sparkstötting- och Sparkcykelförbund r.f. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä SPPL ja kansainvälisissä yhteyksissä epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Kicksled and Scooter Association. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi.
Liiton kotipaikka on Lapinjärven kunta ja toiminta-alue koko Suomi.
Liiton virallisina kielinä ovat suomi ja ruotsi. Tiedotus-, rekisteröinti- ja pöytäkirjakielenä on suomi.
Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää potkukelkkailua ja potkulautailua sekä kilpaurheiluna että kunto- ja hyötyliikuntamuotona. Liitto toimii potkukelkkailun ja -lautailun parissa toimivien seurojen kattojärjestönä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.
Tarkoituksena toteuttamiseksi liitto:
Toimintansa tukemiseksi liitto voi:
Liitto kuuluu jäsenenä Kansainväliseen Potkukelkkailu- ja Potkulautailuliittoon (IKSA). Liittohallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta.
Liiton varsinaisina jäseninä on rekisteröityjä yhdistyksiä (seuroja) joiden tarkoituksena on edistää potkukelkkailua tai potkulautailua ja jotka toiminnassaan ovat valmiita noudattamaan liiton sääntöjä. Varsinaisella jäsenellä on äänioikeus liittokokouksessa.
Kannatusjäsenenä voi olla oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta liittokokouksessa.
Varsinaiset ja kannatusjäsenet hyväksyy liittohallitus.
Liitto voi periä liittymis- ja jäsenmaksuja jäseniltään. Maksut voivat olla eri suuruiset eri jäsenryhmille. Maksujen suuruus määrätään syysliittokokouksessa.
Henkilö, joka on toiminut pitkän aikaa ansiokkaasti liiton hallituksen puheenjohtajana, voidaan liittokokouksen yksimielisellä päätöksellä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi. Henkilö, joka pitkäaikaisella tai muuten ansiokkaalla toiminnallaan on suuresti edistänyt liiton tarkoituksen toteutumista, voidaan liittokokouksen yksimielisellä päätöksellä kutsua liiton kunniajäseneksi. Kunniapuheenjohtajuus tai -jäsenyys ei estä jäsenyyttä liittohallituksessa.
Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksuvelvollisuudesta eikä heillä ole äänioikeutta liittokokouksissa.
Liitto noudattaa urheilun oikeusturvalautakunnasta annettuja sääntöjä ja määräyksiä
Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksessa. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu.
Jos jäsenyhdistys purkautuu, se on erotettava liitosta. Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka urheilun piirissä on menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilujen reilun pelin periaatteiden vastaisesti, joka ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksia tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai toiminnan perustaa. Liittohallitus voi myös päättää jäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta.
Kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää liittohallitus sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä.
Liittohallitus voi päättää myös jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä saa valittaa liittokokoukselle ja / tai urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. Liittohallitus päättää erottamisesta ja kurinpitotoimista.
Liiton toiminta- ja tilikausi on 1.11.-31.10. Tilintarkastuksessa tarvittavat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille helmikuun 1. päivään mennessä ja tilintarkastajien on annettava kertomuksensa maaliskuun 1. päivään mennessä.
Liiton toimielimiä ovat liittokokous, liittohallitus ja sen valvonnassa ja alaisuudessa toimivat valiokunnat tai työryhmät.
Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous. Liiton toimeenpanovaltaa käyttää liittohallitus
Varsinaiset liittokokoukset pidetään vuosittain, kevätkokous maalis- kesäkuussa ja syyskokous heinä- lokakuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään kun liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kolmen kymmenennen osan (3/10) liiton varsinaisista jäsenistä määrätyn asian käsittelyä varten sitä liittohallitukselta vaatiessa, jolloin kokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Liittokokouksessa on jokaisella liiton varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni. Varsinaisen jäsenen äänivaltaa liittokokouksessa käyttää siihen yhdistyksensä puolesta valtuutettu henkilö joka saa edustaa vain omaa yhdistystään. Läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa on kaikilla varsinaisten jäsenten henkilöjäsenillä.
Liittokokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on vain yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Liittokokous kutsutaan koolle liiton jäsenille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai kirjeitse lähetettävällä kutsulla. Liittokokous on näin koolle kutsuttuna päätösvaltainen läsnäolovahvuudessaan.
Kevätliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Syysliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Liittohallituksen jäseniä ovat syysliittokokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) ja enintään neljä (4) muuta jäsentä, joiden kaikkien toimikausi on yksi vuosi. Jos liittohallituksen jäsen kesken toimikauttaan on estynyt tehtävänsä hoitamisesta, liittokokous voi valita hänen tilalleen toisen henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Liittohallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Liittohallitus voi sopia keskenään myös etäkokousmenettelystä. Liittohallituksen kokouksia voidaan myös pitää tietoverkoissa tai puhelimitse, mikäli kaikki sen jäsenet yksimielisesti hyväksyvät.
Liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on vain yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Liittohallitus
Liiton nimen kirjoittaa liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai henkilö, jolle liittohallitus on myöntänyt nimen kirjoittamisoikeuden, kukin yksin.
Liiton sääntöjä voidaan muuttaa liittokokouksessa, jos sääntömuutosta on kannattanut kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
Liitto voidaan purkaa liittokokouksessa, jos purkautumista on kannattanut kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta.
Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän liittokokouksen määräämällä tavalla. Liiton purkautumisesta ilmoitetaan yhdistysrekisteriin.