KEPOSTI

Potkupostia Ketkupolkka ry:n jäsenille numero 4 Marraskuu 2000


Mikä kumman Ketkupolkka ?

Ketkupolkka ry. on vuonna 1987 perustettu perusstadilainen potkukelkkailuseura. 1990-luvulla myös potkulautailu on tullut entistä näkyvämmin mukaan seuran toimintaan. Seuran jäsenet ovat alusta alkaen osallistuneet kaikkiin merkittäviin potkukelkkailukilpailuihin maailmassa aina Kanadaa myöten. Ketkupolkka on myös ollut mukana järjestämässä monia merkittäviä potkutapahtumia, joista ei vähäisimpänä mainittakoon Lillehammerin talviolympialaisten viralliset potkukelkkailunäytökset vuonna 1994.

Kepostin toimitus on pannut merkille, että Kepostin postituslistalla on paljon nimiä, joita ei ole kovin monessa seuran tapahtumassa näkynyt. Kepolaisia on kuitenkin jo kohta parisataa, joten potkuseuraa löytyy sitä haluaville. Vaikka kyseessä on yksilölaji, siitä voi nauttia mainiosti myös porukassa. Ketkupolkan toiminta on kaikille avointa, seuran tapahtumiin, tempauksiin ja kilpailuihin osallistumiseen ei vaadita maailmanmestarin potkukuntoa tai trikoosta pursuavaa pakaralihasta. Pikku ripaus reipasta kepohenkeä riittää!

Potkutteluharrastuksen aloittaminen on helppoa, sillä vauhtiin pääsee turvallisesti jo parin minuutin pikakurssin jälkeen. Laji ei myöskään vaadi harrastajaltaan kohtuuttoman suuria investointeja. Kilpapotkulautailijan tai -kelkkailijan varustuksen saa jo parilla tonnilla. Potkiminen on juoksua pehmeämpää ja monipuolisempaa, mutta yhtä lailla tehokasta ja kehittävää ruumiinharjoitusta. Toisaalta, talvisille ulkoilu- ja maanteille tai rosoisille luonnonjäille potkukelkkailu sopii usein hiihtoa tai luistelua mukavammin ja turvallisemmin. Jos haluaa uutta potkua liikuntaharrastukseensa, on potkulautailu tai -kelkkailu kerrassaan oivallinen vaihtoehto kun tekee mieli lähteä lenkille.


Ketkupolkka ry.

Jäsenmaksu aikuiset 50 FIM, nuoret alle 18 vuotta ja opiskelijat 20 FIM, koko perhe 100 FIM, kannatusjäsen 500 FIM.

Pankkitili Merita 142650-82829

Puheenjohtaja Hannu Vierikko p. 3883231, 040-5723432

Varapuheenjohtaja Alpo Kuusisto p. 040-5409219

Rahastonhoitaja Sami Siirilä p. 040-5168824

Keportteri Esa Mononen Aittatie 13 B 18 00390 Helsinki p.5482213, 040-5655993

Keposti 1/2001 deadline 15.1.


HCM-viikonloppu 2000

Potkulautailun epävirallisen Eurocupin finaalit potkittiin Helsingissä, kuten pääsponsori Kickbiken kotikaupungin arvolle kuuluukin. Vaikka 1000 Euron voittopalkinto oli enää kahden kauppa, oli paikkakunnalle ilmestynyt enemmän kuin kourallinen kovia potkunaamoja Hannun ja Alpon kiusaksi.

Katusprintti

Perjantai-illan sprinttikisa siirrettiin lyhyellä varoitusajalla Tattarisuolta Merisatamaan, jossa Helsinki-Tallinna purjehduskilpailun karnevaalipaikka tarjosi mainiot mahdollisuudet esiintyä suurelle yleisölle. Lähtöruudut jaettiin Formula1-tyyliin lyhyen aika-ajon perusteella, jossa Hannu mestarin elkein otti paalupaikan.

Hannu (vas.) menettää tasapainonsa neulansilmässä.

Itse kisassa kuitenkin kävi niin kuin usein urheilussa huippusuoritukseen pyrittäessä. Eräässä tiukassa neulansilmämukassa keskittyminen herpaantui hetkeksi ja väline luiskahti alta, jolloin Alpo karkasi helposti tavoittamattomiin. Näin ollen myös Eurocupin voiton ratkaisu jäi lauantain maratonin varaan.

Sprinttikisan sankarit näkyivät pimenevässä illassa.

Maraton

Maratonkisa starttasi puolisen tuntia maratonjuoksun jälkeen samalta lähtöpaikalta. Tiukkojen alkukiemuroiden jälkeen jäätiin kiertämään monista kisoista tuttua Eltsun lenkkiä.

Alussa kärkiletka pysyi hyvin kasassa (kuva Väiski).

Vauhtiradan mäkien verottaessa voimia perusporukka putosi pian pois voittotaistelusta. Hannu ja Alpo jäivät mittelemään kuninkuudesta armottomassa kissa- ja hiirileikissä, jonka ehkä hieman potkuasiantuntijoiden ennakkoarvelujen vastaisesti Hannu kuittasi nimiinsä.

Alpo ja Hannu ratkoivat voiton.

Jan ja Tomas kamppailivat kolmannesta sijasta.

Petr Pestan laskuvauhti ei aivan riittänyt.

Mielenkiintoista oli, että Hannu nujersi Alpon tämän vahvaksi tunnetulla osuudella karaten ratkaisevaan iskuun ylämäessä. Oliko Alpon palautuminen heinäkuun Alppileiriltä täydellistä ? Etelä-Ruotsin halkaisu paria viikkoa ennen kisaa (680 km 40 tunnissa) ei varmaankaan auttanut kuntohuipun ajoituksessa. Vai oliko sittenkin vanha mestari päässyt elämänsä kuntoon ?

Anne-Maria täydensi Vierikon perheen menestyksen.

Anne-Maria otti naisten sarjan voitot molempina päivinä ennen hyvin taistelleitta Tsekin Marketa Stejrovaa ja Kepon Anne Muiniekkaa. Valitettavasti osanottajia ei ollut ylenpalttisesti, taisi tytöillä olla salainen sopimus että keskitytään kimpassa sunnuntain Naisten Pyörähdykseen.

Marketa Stejrova oli kummankin kisan kakkonen.

Naisten pyörähdys

Naisten Pyörähdys oli kevyt keikka kaikille mukana olleille. Hurja kannustus siivitti mukavaan menoon eikä ilmeen tarvinnut olla yhtä irvessä kuin edellisen päivän kisataistoissa. Kauniissa kesäilmassa saattoi rauhoittua pyörähtämään ilman sekuntien laskemista halki Helsingin keskustan ja rantakatujen.

Eltsun etusuora täyttyi kevytjalkaisista kikkaristeista.

Kepon pojat huolehtivat välinehuollosta ja lajiesittelystä. Ketkuttelusta kiinnostutta yleisöä pyöri esittelypisteessä, mm. Hesarin kesätoimittaja joka laati ison Kickbike-jutun tapahtumasta.

Maalisuoralla ei väsy näkynyt polven nousussa.

Viikonlopun ärjestelyt sujuivat mainiosti, iloisia kepolaisia kavereineen ilmestyi paikalle tarvitut parikymmentä kisailijoiden lisäksi. Kepo kittää kaikkia paikalla olleita.

Sääkin suosi potkuttelijoita kuten aina Helsinki City Maraton tapahtumassa, rankkasade lakkasi perjantaina pari tuntia ennen sprinttikisaa ja alkoi uudestaan sunnuntai-iltana. Ensi vuodeksi on jälleen tilattu päivänpaistetta potkijoiden riemuksi 18.8.2001.


Multia Village Kickbiking

Talven jääkentistä ei ollut tietoakaan, kun keskisen Suomen kauniissa kesäkelissä laitettiin potkijoita järjestykseen. Jan Elmgren ja Anne Muiniekka ottivat voitot perhepiiriin ja Kepoon. Pikaviestissäkin Kepo oli lopulta kunkku, vaikka kurvit tiukemmin ottaa osannut kylän oma tiimi ei luovuttanut ennen ankkurien tiukkaa taistoa.

Uusitulla reitillä käyty 15 km kisa keräsi yleisöä enemmän kuin osallistujia. Hiljaa hiivuttavaa ylämäkeä ja viilentävää vastatuulta tarjonnut kelkkakylän kesäkisa tullee kokemaan renesanssin, kun tieto uusista kiemuroista leviää potkupiireihin.

Iloinen mutta harmillisen pieni potkupiiri Multialla.


Mikä ihmeen potkupyörä ?

Onko Kickbike potkupyörä ? Kickbike ei ole englanninkielen sana, vaan rekisteröity tavaramerkki mm. Yhdysvalloissa ja Suomessa. Monet urheilukauppiaat ja ammattiliikuttajat toimittajista puhumattakaan ovat kuitenkin keksineet käyttää suomenkielen sananmukaista käännöstä yleisnimenä potkulauta-sanan sijasta.

Kovatkaan kaverit eivät ole malttaneet olla menemättä vipuun. Kickbike tuli menneenä kesäkautena ensi kerran mukaan seikkailukisojen lajivalikoimaan, kisaraporteissa puhuttiin potkupyöräilystä. Suunnistuksen maailmancupin tuore voittaja, Kickbiken omistaja Jani Lakanen on lehtitietojen mukaan kirjannut harjoitusohjelmaansa käyneensä 50 km potkupyörälenkillä.

Potkupyörä löytyy nykyään myös lakitekstistä. Asetukseen ajoneuvojen rakenteista ja varusteista tuli v. 1998 lisäys, jonka mukaan potkupyörän tulee täyttää turvallisuutta lisäävän varustelun osalta soveltuvin osin mitä polkupyörästä on säädetty.

Toisella kotimaisellakin voi saada aikaan lisää hämmennystä. Samaisen asetuksen ruotsinkielisessä versiossa puhutaan välineestä nimeltä sparkcykel. Hufvudstadsbladetin liikuntatoimittaja ehti syyskesällä esittää kotimaisen sparkbräde-sanan tarkoittavan pienipyöräisiä potkulautoja kun taas riikinruotsalainen sparkcykel-sana tarkoittaisi isopyöräistä potkulautaa, esimerkkinä Kickbike. Ei ihme että suomenruotsalaiset ovat huolissaan kielensä asemasta maassamme, kun jopa suomen kielen sanasotkutkin pesiytyvät ainakin pääkaupungin murteeseen.

ESLA-potkupyörä on vanhemman väen suosiossa.

Potkupyörä-sanan käyttäminen potkulaudoista puhuttaessa on sikälikin harhaanjohtavaa, että potkupyörä-sanalla on jo ainakin kaksi muuta merkitystä. Kuluttajaviraston v. 1995 tuotevertailussa käyttämä merkitys on vanhusten pyöräpotkukelkkaa muistuttava ohjattava nelipyöräinen rollaattori.

Potkupyörä-sanan alkuperäinen merkitys on kuitenkin polkupyörän edeltäjä, jossa potkittiin vauhtia maasta satulassa istuen. Tällainen väline oli muodissa vuoden 1820 tienoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikan itärannikolla. Suomeen, jossa kulkupeliä on myös juoksupyöräksi kutsuttu, saakka ei tiettävästi ainakaan laajempi villitys tuolloin ehtinyt.

Potkupyörä oli hevonen, joka ei heiniä kaivannut.

Saksalainen vapaaherra Karl Drais von Sauerbronn ( 1785 – 1851 ) oli elämäntavoiltaan yhteiskunnan mittapuusta poikkeava nerouden rajamailla hoippuva keksijä, jonka nimi on jäänyt elämään kulkuneuvojen historiaan: saksan ja ranskan Draisine, ruotsin dressin, joista suomen resiina.

Vuonna 1813 Drais oli värkännyt nelipyöräisen puisen kulkuvälineen, jota pökittiin eteenpäin seipäillä ja saappailla potkimalla vauhtia antaen. Myöhemmin rautateiden kehityksen mukana tämän uutuuden puiset pyörät muutettiin rautaisiksi ja siirrettiin kiskoille, jolloin pieni kitkakerroin teki liikkumisen hämmästyttävän helpoksi.

Kaksipyöräisten ajopelien, rattaiden, pyörät olivat aina ennen sijainneet rinnakkain. Uhmaten luonnonlakeja Drais sijoitti ne peräkkäin ja suunnitteli tangon, jonka avulla voitiin etupyörää kääntää. Drais itse vertasi liikkumismuotoa luisteluun: "todellakin, se kulkee huomattavan matkan ohjaajan ollessa toimettomana, samalla nopeudella kuin jalkojen liikkeellä ollessa."

Kuten resiinasta, tästäkin välineestä käytettiin aluksi nimeä "Draisine". Euroopan patentointijärjestelmien hajanaisuuden ja keksijän hyväuskoisuuden seurauksena potkupyörän ideaa ryhdyttiin kopioimaan eri puolilla.

Laji sopi hyvin herrasmiehille.

Englannissa potkupyörät saavuttivat suuren suosion keväällä 1819. Patentin Draisin potkupyörän parannetulle versiolle hankki vaunuseppä Denis Johnson. Sille annettiin nimeksi "hobby-horse"; istuttiinhan siinä selässä ja ohjailtiin käsillä kuin suitsissa ikään. Muitakin nimityksiä käytettiin, mm. "pedestrian curricle" ja "swiftwalker".

Potkupyörien uutuudenviehätykseen ja huomioarvoon mieltyivät eritoten kaupunkien koreilevat keikarit. Tämän takia harrastus leimautui jo varhain juppilajiksi, siitä laitteen pilkkanimi "dandy horse". Potkupyörät olivat jo hintansakin puolesta (kymmenisen puntaa) paremmin toimeen tulevan väestönosan kulkupeli. Toisaalta, suurimpiin kaupunkeihin syntyi vuokrauspisteitä, joista sai välineen käyttöönsä tunniksi tyypillisesti yhden shillingin korvausta vastaan. Lisäksi perustettiin kouluja, joissa kansaa kurssitettiin vikuripäisen otuksen valjaisiin.

Pilapiirros (1819), jossa potkupyörällä keikaroivat kisailijat toivotetaan nykyaikaisiin olympialaisiin.

Pienimuotoisia kilpailujakin pidettiin. Yleensä kisaan liittyi vetoja joko keskinäisestä järjestyksestä tai sitten siitä, pystyikö joku kovalla potkukunnollaan uhonnut kaveri vaadittuun suoritukseen. Vetojen panokset eivät olleet aivan mitättömiä, usein monin verroin potkupyörän hinta. Yleisöä ja lehdistöä saattoi saapua paikalle kauempaakin. Vauhti oli pelottavan hurjaa, keskinopeus jopa toistakymmentä mailia tunnissa. Alamäet olivatkin monen potkupyöräilijän terveydelle kohtalokkaita.

Naisten potkupyörän rungossa on jotain tuttua..

Rakenteensa puolesta erityisen silmäyksen ansaitsee naisten potkupyörä, jossa runko on lähellä maata, jotteivat hameenhelmat nousisi säädyttömästi parrulle. Naisten potkupyöriä tiedetään säilyneen näihin päiviin asti yksi ainokainen kappale, joka on Ison-Britannian tiedemuseon omistuksessa. Naisten mallissa on mielenkiintoista rungon muoto, kyynärnojan ja satulan irroittamalla siitä tulisi melkoisen mainio edeltäjä joillekin nykyajan potkulautamalleille. Kepohenkinen lukija varmaan arvelisi mielellään, että naisten mallien häipyminen historian hämärään johtui siitä, että niistä todella tehtiin potkulautoja jotka sitten kuluivat kovassa käytössä museointikelvottomiksi. Tästä ei kuitenkaan ole tietoa.

Säätyläisrouvat saattoivat seurustella potkutellen.

Potkupyörien katoaminen katukuvasta tapahtui kovin äkkiä. Englannissa niiden loistokausi kesti vain kuutisen kuukautta v. 1819, Manner-Euroopassa hieman kauemmin. Potkulaudoista ei tuolloin tiettävästi ollut tietoa, toisaalta poljettava polkupyörä keksittiin vasta 1850-luvulla. Mikä aiheutti tuon mainioksi mainostetun muotivekottimen äkillistä nousua seuranneen vähintään yhtä äkillisen tuhon ? Oliko se juppilajin maine, kuraiset tiet vai hikiset taipaleet ?

Tärkein syy lie ollut turvallisuus. Potkupyörällä saattoi ajaa mukavasti vain tasaisilla puistokäytävillä. Monissa kaupungeissa laatoitetut jalkakäytävät olisivat olleet mutaisia tai huonosti kivettyjä katuja parempia potkualustoja, mutta törmäilyjä tapahtui paljon ja pian potkupyörien käyttö jalkakäytävillä kiellettiin. Potkupyöräilyn aiheuttamista onnettomuuksista, tapaturmista ja rasitusvammoistakin kirjoiteltiin laajasti lehdistössä.

Keportterin pohdinnaksi jää, voiko potkupyörän lyhyeksi jääneestä loistokaudesta kenties löytää yhteyksiä viime aikoina muotiin tulleisiin pienipyöräisiin potkulautoihin ?


Amerikan halkipotku

New Yorkissa potkupyöriä käytettiin 1820-luvun alussa. Kalliovuoria ei niillä tiettävästi kuitenkaan koskaan ylitetty eikä suola-aavikkoa halkaistu.

180 vuotta myöhemmin Kepostin ilmestymisen aikoihin kuuluu villistä lännestä hurjia uutisia. Ilman satulaa homma sujuu jouhevammin. Jim Delzer niminen desperado lie startannut Kickbike-heposellaan Los Angelesista tavoitteena sadan mailin päivätahti mantereen halki itärannikolle. Mahtaako Jim ennättää Atlantin aaltoihin ennen kuin uuden pressan nimi on selvillä ?


Villen vinkit

Yksinkertaisia totuuksia nopeusharjoittelusta

Olen tänä syksynä panostanut valmentautumisessani nopeusominaisuuksien ja potkutaidon kehittämiseen, mikä käytännössä on tarkoittanut erilaisia hermoharjoituksia juoksu- ja potkulautailuvetoina ärsykkeitä vaihdellen. Päiväkirjasta selviää tarkemmat systeemit.

Tyypillistä nopeusharjoitteissa on nopeusominaisuuksien paraneminen itse harjoituksen aikana. Lihasten hermotusjärjestelmä harjaantuu itse harjoituksessa. Esim. 11.10.2000 tekemässäni juoksuvetoharjoituksessa seitsemäs 100 m veto oli kaikkein nopein. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin urheilijoihin vaan on kestävyystyypeille tyypillistä.

Kestävyys paranee levossa ja harjotuksesta palauduttaessa kun taas harjoitus on kuluttava. Nopeusharjoittelussa puolestaan nopeusominaisuudet ja hermo-lihasjärjestelmä kehittyvät itse nopeusharjoituksen aikana. Nopeusharjoittelukin kuormittaa lihaksistoa ja elimistöä, varsinkin hermostoa ja nopeusharjoituksista palautumiseen on varattava aikaa.

Olenkin pyrkinyt aikaisemmista vuosista poiketen tekemään nopeusharjoitukset harjoitussession alussa tuoreena, mutta riittävän hyvin verrytelleenä. Hyvin verrytelleellä urheilijalla on tutkimusten mukaan lihaksen supistumisnopeus 20% suurempi kuin verryttelemättömällä. Tämä kannattaa muistaa Multian pikamatkoille valmistautumisessa. Talviolosuhteissa verryttelyn merkitys korostuu entisestään.

En ole unohtanut vanhoja hyviä tahtoon perustuvia ja väsyneenä tehtäviä "nopeusharjoituksiakaan" pitkien harjoitusten lopussa. Potkukelkkailuhan on kuitenkin pääosin kestävyyslaji ja loppukiri pitkissä kilpailuissa on vahva ominaisuuteni vaikka siinäkin on kehittämistä. Enhän ole vielä Hannua pystynyt kirissä voittamaan vaikka läheltä on liipannut. Puhtaassa nopeusharjoituksessa tulee kuitenkin muistaa, että harjoitus on lopetettava kun vetoajat heikkenevät.

Nopeuseste

Lainauksia kirjasta Optimaalinen harjoittelu, Jurgen Weineck.

Osolin (1970) on katsonut nopeusesteen kehittymisen eli liikenopeuden vakiintumisen johtuvan siitä, että harjoittelussa ei aseteta uusia entistä suurempia vaatimuksia urheilijan elimistölle, hänen fyysisille ominaisuuksilleen eikä tahdolleen. Samojen harjoitteiden, menetelmien ja kuormitusten käyttäminen pidempään johtaa tottumiseen. Urheilijalle muodostuu liikestereotypia, joka vaikeuttaa nopeuden kehittymistä ja jopa tekee sen mahdottomaksi. Grosser (1976) puolestaan katsoo, että jokainen "juoksun" (lue potkujen) toisto aiheuttaa pienen muutoksen ärsykkeen johtumisradoissa keskushermostossa, mikä lopulta johtaa valikoivaan urautumiseen niihin hermotusmalleihin, jotka "juoksu-" (lue potkuliikkeissä) ovat tärkeitä. Liike automatisoituu ja syntyy dynaaminen stereotypia.

Tschiene (1976) katsoo nopeusesteen syntymisen johtuvan ennen kaikkea liian aikaisesta erikoistumisesta ja myöhemmin liian runsaasta yleiskuntoharjoittelusta "ongelmana mm. allekirjoittaneella". Jos nopeuseste syystä tai toisesta on päässyt kehittymään, sen voittamiseksi olisi käytettävä sellaisia menetelmiä, joiden avulla urheilija kykenee paitsi ylittämään maksiminopeuden (helpotetut olosuhteet), myös pitämään sen lukuisissa toistoissa tällä uudella tasolla.

Yhteenvetona nopeusesteestä voidaan todeta, että dynaamisen liikestereotypian kehittymisen estäminen on mahdollista monipuolisilla ja lajinomaisilla harjoitteilla, niiden vaihtelevalla yhdistelyllä, helpotetuilla ja vaikeutetuilla olosuhteilla.

Nopeusominaisuuksien harjoittelussa on noudatettava seuraavaa järjestystä:

  1. aluksi voimistettava asianmukaisia lihasryhmiä
  2. käytetään helpotettuja olosuhteita, jotka mahdollistavat suuremman liikenopeuden
  3. vakiinnutetaan nopeammat liikkeet (tämä vaihe kestään n. 3-4 kuukautta) käyttäen niitä jokaisessa harjoitusyksikössä

On syytä muistaa, että maailman parhaat pikajuoksijat käyttävät hyvin vähän (noin kerran viikossa) maksimikuormitusta ja että pääpaino kohdistuu nopeusvoimaharjoituksiin: erikoisharjoituksia, harjoituksia lisäkuormien kanssa, moniloikkia, juoksua suhteellisen pienellä tempolla rentouteen keskittyen.

Harjoittelun mielekkyys ja talviolosuhteiden "simulointi" potkulautalenkeillä

Olen pyrkinyt hakeutumaan useammin hiekkateille ja uusille reiteille joita en aikaisemmin ole potkinut, pyöräillyt tai autoillut. Uusia teitä on löytänyt yllättävän paljon lähikunnista kun on uskaltanut poiketa normaaleilta kestopäällysteteiltä idyllisille päällystämättömille maaseututeille.

"Uusilla" reiteillä potkiminen on mielenkiintoista ja jännittävää, varsinkin jos mukana ei ole karttaa. Aina ei tiedä potkiiko itsensä umpikujaan vai pääseekö tietä pitkin uudelle tielle.

Syksyisen värikäs maaseutumiljöö hivelee mieltä ja tekee potkulenkistä entistä nautittavamman kokemuksen rankassakin maastossa. Hiekkatiellä potkiminen on aina jonkin verran hitaampaa kuin päällystetyllä tiellä potkiminen.

"Kepo-Hepo"-olosuhteisiin ei KB:lla helposti pääse, mutta maastopotkukelkkailua voi kuitenkin tiettyyn pisteeseen saakka simuloida hitaita, pehmeitä reittejä käyttämällä. Pehmeähkö pururata on mainio esimerkki hitaasta alustasta. Pehmeällä alustalla ei kengän pitokaan ole yhtä optimaalinen kuin asfaltilla kuten ei talvellakaan maastossa potkittaessa.


Otteita ketkupolkkailijan päiväkirjasta

Syksy 2000 - uuden uran urkeneminen

18.8. Verryttelyä ja sprinttinoteerauksia Marisatamassa Kaivarin kupeessa. Oma nopein noteeraus 12.17. Ero Handeen alle sekunti. Kuudes lähtöruutu 2.3 km tiukkaan sprinttikisaan. Viisi lepopäivää ja edellisen viikonlopun SM-täysmatkan triathlon ei ollut optimaalista valmistelua tämän viikonlopun potkuihin. Sprintti kulki kuitenkin kohtuullisesti. 30 sek. Alpoon ja kunniakas kuudes sija.

19.8. Kilometri kärjen kannassa maratonilla ja siten kaula alkoi venyä. Maalissa ero keulaan 12 min joka olikin pyöreästi veikkaukseni ennen kisaa. Sijoituin seitsemänneksi mikä oli Hannun povaus SM-triatlonin jälkeen "City Maratonilla sitten sama sija kuin Punkaharjulla". Kovaa kärki lappoi molemmissa tapahtumissa.

20.8. Leppoisa tapahtuma tuo Naisten Pyörähdys. Ilo olla paikalla katsomassa. Jalat maratonilta täysremontissa. Etureidet melkein samassa jamassa kuin Punkaharjun jälkeen. Kasautuvan rasituksen ja puutteellisen palautuksen iloja.

24.8. Varsinainen valmentautuminen tulevaan talvi- ja kesäkauteen alkoi. 1.05 KB Koivelo-veto 2.09, TB-mäki 2.14, kulki vasta lopussa, jalat vieläkin vähän rempassa + 15 min koiranulkoilutusjuoksua.

25.8. 50 min J + 30 min kuntopiiri ylä- ja keskivartalopainoitteisesti + potkukumi

26.8. 2t Loviisaan ja tak. Kuckubacken 3.20 rec. TB 2.08.

27.8. 2.15t KB Kimonkylä-Artjärvi-Porlammi-Kotio Koivalo 2.00, TB 2.07 Rec!!!

28.8. 30min J 5 x 100 m J (14.9-14.4) + 40min Voimaharj. + 14.8 + 5 min verr J. Vedot murskalla paksupohjaisilla lenkkareilla kantapäiden säästämiseksi.

29.8. 1.15t KB 2.07 Ringin eli Kustaankaaren ympäri 1.25.

30.8. 2.05t KB Kuckubacken 3.17 Rec!!! TB 2.06 Rec!!! Takareidet jumissa.

31.8. 1t KB sis testirata-10 km Loviisan tiellä 21.28!!! 40 sekunnin parannus viime syksyn ennätykseen. Kääntö 10.43! Kuckubacken-pätkä 3.20. Hyvä fiilis.

1.9. 10 min J, 5 x 15-loikka + 5 x 100 m 14,4-14,3 + 20 min kepokuntopiiri urheilukentän nurmikolla + 5 min J + 1t KB jalan heiluttelua, patisi Koivalo 2.00 ja TB rec 2.05 !!!!!! = 1.45t

2.9. Pernajan Kirkolle ja tak, Kuckubacken 3.14 Rec!!! i. 25min J saunalenkki, silakka-autosta oli tippunut silakkaa 10km mittaiselle tieosuudelle, kuskiparka.

3.9. Lepo 2 km kevyttä uintia. Eka uinti Punkaharjun jälkeen.

4.9. 1.55t KB, MK/NK vetoja Koivalon mäki meno 2.22, paluu x 4 (2.04-2.02) 20 min verr 2 x 2100 m / 7 min lähdöllä (4.38 + 4.34) + TB 2.11 vastatuuleen.

5.9. 5min J + 55min voimaharj. + 30-loikat ylämäkeen x 5 ja 5 x alamäkiveto juosten pururadalla (14.8-13.4) + 5 min J + 30 min KB sisältäen maksimispurtteja pyörittäen = 1.45 t

6.9. 2.50t kevyt KB-potkuttelu Pernajan kirkolle ja tak.

7.9. 1.40t KB, testirata 10 km 21.18 Rec!!! Kääntö 10.28! Kuckubacken 3.26,paluu vähän takkusi.

8.9. 1.05t J, jotenkin tankkifiilis + rappuharjoitus 5 x juosten 8.6-7.9 kinkaten 13.7-12.5 + kuntopiiri 30 min i. Hieronta

9.9. 50 min kevyt KB-saunalenkki

10.9. 2.15t KB, Kuckubacken 3.14, TB 2.01 REC.

11.9. 1t KB sis. pikaspurtteja

12.9. Kuusijärven epätasavauhtinen 10km peesaillen neljänneksi 21.02, Handeen 10 sek. Paluumatkalla noteeraus Alpon vetomäessä kehä-kolmosen kupeessa. Alpo 1.40 mäessä 9sek nopeampi, hapotti = 1t verryttelyineen. Uuden Millennium-KB:n hankinta.

Kepon kympillä käytiin kovaa välinespekulatsioonia.

14.9. i 2t rento lenkki uudella baikilla

15.9. 2.10t KB-lenkki hiekkateitä Ruotsinkylä-Kuninkaankylä-Heikinkylä + 30min J i. hieronta

17.9. Lassen hölkkää seuraamassa hienossa syyssäässä. Hölkän isäntä ja nelinkertainen olympiavoittaja sanoi juostessaan että olen väärällä välineellä liikenteessä. Kisan seuraaminen onnistui mainiosti KB:lla kun siirtymät sujuivat nopeasti. Ehti seuraamaan sekä kympin että 20 km kisaa. = 3.20t KB Koivalo-veto 2.02 ja TB 2.05 paluumatkalla.

18.9. KB:n viritys, astinlauta ja lokasuojat pois + Spinergy eteen, sitten noteeraamaan kymppiä Loviisantien testireitille aikaan 20.50, kääntö 10.22, Kuckubacken paluu ennätysvauhtia 3.14 + 17 min potkuttelupalautus + toinen veto 20.59, kääntö 10.24, kesäkeli +17 C, jalat trimmissä perjantain hieronnan ansiosta.

19.9. päivällä vapaata koulusta, ap. 3.50t KB Myrskylä-Kreivilä-Liljendal-Loviisa-Kotio

20.9. 10min verr. J 6 x 100 m juoksu 14,4-14,0 vetojen välillä moniloikat 16+18+20+22+24+30 + 1t voimaharj + 10 min J verr J

21.9. 2t KB Artjärvelle ja tak. ylämäet kovaa

22.9. Kova mäki-intervalli Kuckubacken x 7 (3.30-3.17) vastatuuli + verr = 1.40t KB + 15 min J

23.9. 32min J saunalenkki. Alpo tuli käymään Helsingistä potkien aikaan 3.19.

24.9. 3.30t KB Pernajaan Kuninkaantietä seuraillen, alku nihkeää, pienen spurttailun jälkeen paikat aukesivat ja kulki vähän paremmin. Alpo jatkoi Helsinkiin, itse käännyin Gammelbyssa takaisin.

25.9. 30 min reipas J + raput (12,9-12,3) (8,2-7,6) + kuntopiiri 30 min = 1.10t

26.9. 0.20 verr. 10 km 20.56, jotenkin nihkeää, kääntö 10.01!!! paluu vastanen + verr = 1.20t

27.9. 1.40t KB flegmaattista ja vähän väsynyttä

28.9. 40min reipas juoksu

Vuosipäivänä matka loppui kesken.(kuva Anne-Maria)

30.9. Slickedders anniversary race. Ylämäkiaika-ajo HV 1.52,6 AK 1.54,2 VV 2.01,7 + 1.58,6. 29 km AK 58.57 HV 1.02.21 VV 1.03.53. Kaksikko karkasi heti lähtökiihdytyksessä. Alpon eka kierros oli uskomattoman vauhdikas 19.37. Itselläni selkä oli hyydyksissä ja pientä piristymistä tapahtui vasta viimeisellä ysin lenkillä. Tyytyväisintä henkilökohtaista antia oli 2minuutin alitus TB:n mäessä. Suoritus kannatti uusia. Tekniikkaa muuttamalla harvakäyntisemmäksi ja voimakaspotkuisemmaksi ennätyksestä putosi kolme sekuntia. Paikallislehditö oli paikalla ja teki hienot jutut tiistain lehtiin värikuvineen.

1.10. EX TEMPORE tempaus. Alpon mukana 3 tunnin mukava potkuttelu kymijoen varteen seuraamaan Multisport-SM soolokisaa Somppi oli viiden tunnin melontajuoksumaastopyöräkisassa ykkönen ja Forsman kakkonen. Alpo jäi Anjalaan kotikyydin takia. Itse pidin maalipaikalla tarveharkintaisen tauon ja jatkoin matkaa Kotkaan kaveria morjestamaan. Kotkaan potkuttelu kesti tunnin.Perillä juotiin kahvia ja turistiin mukavia 50min verran. Kotiin potkuttelu sujui leppoisissa merkeissä poikkeuksellisen kauniissa syyssäässä osittain kuninkaan tietä seuraillen. Pyhtäällä heinäsirkat sirittivät sirkeästi ja virittivät potkutunnelmaa. Siltakylän ja pyhtään kauniin kirkonkylän kautta jatkoin erästä kujaa seiskatien suuntaisesti länteen ja näin valtatien, mutta hirviaita oli edessä ja tie jatkui metsäänpäin metsäautotienä. En viitsinyt potkia takaisin päin vaan otin riskin ja jatkoin metsätietä pitkin saapuen tuttuihin maisemiin Ahvenkosken kartanon maille. Ajoin muutamaan otteeseen Lapinjärven leipomon pullaa tilalle kesinä –94 ja –95, joten huokaisin helpotuksesta. En ollut potkinut turhaan kauniissa metsämaisemissa. Reittini jatkui kartanon tilatieltä Tesjoelle ja sieltä hiekkateitä pitkin Skogbyn ja Harsbölen kautta iltahämärissä kotiin. Liikenteessä tuli oltua klo 11-19.30 ja retkikilometrejä kertyi noin 140. Upea päivä kaikenkaikkiaan.

4.10. 2.10 t Kb tihkusateessa, talven kirkkotien testipätkä 5.5 km aikaan 13.30 pehmeähköllä pohjalla. Talviolosuhteissa ennätys on vain 50sek hitaampi 14.20. Lenkki jatkui Liljendalin halkaisuna minulle täysin uusissa maisemissa. Paluumatkalla lyhyitä hevosvetoja myötätuuleen vahvalla tunteella. Jalat olivat taas trimmissä ja kisakin olisi kulkenut.

5.10. 1.02 reipas J 15 km

6.10. 1.40 KB Porlammille Nuijamaan hiekkatien kautta + 45 min sauvarinneharjoitus maitohappoloikkineen, teki hengitykselle gutaa.

7.10. 3t KB hiekkatielenkki Liljendalissa uusissa mahtavissa malaiskulttuurimaisemissa. Rutumi-Eskilom-Malmgård-Labbom-Kreivilä-Pilvilinnantie-Vistbacka-Kotio + 20min J

8.10. 2.55t KB eilisenkaltainen kulttuurielämys, taas Liljendalissa. Uusia teitä Garpom, Heikantbacken, Analandet, Backas ja Svidisvägen. i. kuntopiiri + raput (8.1-7.5) (12.9-12.2) = 40 min

9.10. 40min KB + 2 km rento uinti i. 20.30 täyskuunvalossa Porlammilta kotiin 45min KB

10.10. Mr President poikkesi potkukelkkamarkkinointireissullaan Lapinjärvellä ja sain lenkkiseuraa. 2.20t KB-lenkki Pekinkylän, Heikinkylän, ja Kuninkaankylän aukeiden hiekkaisten peltoteiden kautta vastatuuleen puskien Ruotsinkylään ja sieltä Lindkoksen kautta kotiin. Loppupuoliskolla kiersimme Ruotsinkylän raskaanpehmeän ja mäkisen pururadan. Otin myös muutamia hevosvetoja myötäiseen loppumatkalla.

11.10. Nopeus/voimapäivä 10 min verr J 8 x 100 m J (15.0-13.7!) viimeiset viisi vetoa piikkareissa. Palautusten aikana 5 x moniloikkaa jalkapallokentän yli + 1t kova VH

12.10. 1.50t KB Loviisan lenkki nopealla KB:llä. Alku kulki reippaasti ja hyvin. Yritin revittää vikan paluuvitosen testireitillä ja huomasin että eiliset vedot ja punttitreenit painoivat jaloissa. Vitonen kulki pimeässä sivumyötäiseen heikohkosti 11.02.

13.10. 2.00t KB Pukaron kautta Artjärven tielle, pehmeällä alustalla + 25 min J takkusi ja väsytti. i hieronta

15.10. 92 km, 4t L-järvi-Loviisa-Pernaja kk-Koskenk.-Myrskylä-L-järvi. Loppuun Koivalo 1.56 rec 2100m 4.34

16.10. 20min verr + 10 km 21.20 (kääntö 10.20) takkusi, eilinen painoi, + verr = 1t

17.10. 2.05t rento KB Loviisan lenkki + 30 min Kepo kuntopiiri, ei rapputreeniä

19.10. 1.45t KB yhteislenkki Alpon ja Hannun kanssa, sisälsi rajuhkoja vetoja joissa ei aina pysynyt peesissä.

20.10. 2t rento KB Loviisan lenkki ip. koko hieronta.

22.10. 45 min KB-lenkki vastatuuleen vesisateessa ilman takalokasuojaa.

23.10. 0.50 J tiellä ja metsässä + 9.22 kova J lyhyellä testireitillä ennätys + 1t KB maastossa Mysmalmille ja takaisin.

24.10. 45 min KB sis. 6 x veto loivaan alamäkeen (19.4-18.3) joka toinen veto oikealla ja joka toinen vasemmalla + 5 x alamäkijuoksu (14.1-12.9) + 1t hyvä voimaharjoitus

25.10. 3t maasto KB-lenkki Porlammin maisemissa, maasto hyydytti lopussa.

26.10. 1.50t Kirkkotie-veto 13.07 päinvastaiseen suuntaan kuin normaalisti.

27.10. 40min verr KB + 45min sauvarinnetreeni, lopuun 2 x alamäkijuoksu 20.5 ja 20.2 + 20 min verr KB

28.10. Tampereella lauantain messupäivän jälkeen illalla 50 min juoksulenkki handen ja Alpon kanssa mäkisessä maastossa. Alkumatkasta revitystä ylämäkeen. Joutui antamaan periksi kun tahtoi mennä kilpailuksi. Viikon tehoharjoitukset painoi kintereissä.

Alpo veti ylämäet alaskalaistyyliin tuulitakki auki KB:ta työntäen kuin hirvi ja takaa seuranneena ei aina tiennyt juokseeko vai potkiiko mies kun vauhti juostessakin oli kuin potkijalla konsanaan. Nauru tahtoi viedä välillä juoksuvoimat.

1.11. 2.20t KB sis 10 kertaa VK/MK vetoja uudella melko tasaisella reilun 2 km testikierroksella Ingermaninkylässä. Reitistä ensimmäinen kolmannes oli melko kuraista hiekkatietä ja loput nopeaa asfalttia. 5.36, .30, .27, .32, .35, .36, .38, .40, .42, .19, lähtö 8min. Hyvä paikka tehotreeneille keinovalaistuksen ansiosta.

2.11. 1.30t KB sis 2 x 1.9 km pururadalla erittäin pehmeällä alustalla, jyrkimmät ylämäet juosten 7.15 + 6.51 / 3 min pal. + rapputreenit juosten 8.7-6.2 + 3 x oikea kinkaten (15.6-14.2) casen (16.3-14.2) ja KP 40 min. Rappujuoksu osoitti väsymysoireita, nopeus ei aivan kohdallaan.

3.11. 1.05 KB + 25min J väsynyttä ja flegmaattista

4.11. Pyhäinpäivän kunniaksi Victor Balckin muistoksi 4.45t tutkimusmatka Liljendalin kautta Pernajaan taas täysin uusiin maisemiin. Reitti kulki Malmgårdenin kautta Veckarbyhyn ja Rikebyhyn jossa tiuli kierrettyä erittäin mielnekiintoinen luonnonkaunis metsälenkki. Yritin etsiä Rikebyn kautta reittiä vanhalle Porvoon tielle ja saavuin samaan kohtaan josta lähdin. Veckarbysta jatkoin Koskenkylään. Koskenkylä oli kooltaan suurempi kuin olin kuvitellut. Aluelle on kohonut uusia omakotitaloja kuin sieniä sateisena syksynä. Koskenkylän vanha Ruukkimiljöö on myös hieno nähtävyys. Koskenkylän bongailujen jälkeen potkin rantateitä myöten Gislarbölen kautta Pernajan kirkolle josta jatkoin myötätuuleen kotiin. Vika vitonen noteerauksena väsyneenä ja maastobaikilla 11.37. Ehdin hienosti kotiin ennen pahimpia sateita.


Potkulatailun syvin olemus

Helsingin Sanomissa syksyllä julkaistu Viivi & Wagner sarjakuva paljastaa potkulautojen myyntimenekin salaisuuden.


Potkukelkkailukirja ilmestynyt

Kohuttu, kehuttu, kiistelty ja kiitelty

Suurelle yleisölle suunnattu, lokakuussa ilmestynyt teos potkukelkkailusta, sen menneisyydestä ja nykytilasta. Maahenki Oy on kulttuurihenkinen pienkustantamo, joka julkaisee kirjallisuutta, jonka sisällöllisen ketjun muodostavat ihminen, luonto, taide ja ympäristö.

Kepo markkinoi ulkoasultaan näyttävää ja vaikkapa pukinkonttiin kelpaavaa kirjaa jäsenilleen. Opusta saa tilata Kepostin toimituksesta hintaan 120,- (ovh 140,-) keposti@luukku.com p. 040-5655993.


Lue potku-uutiset

Tuoreet tulokset ja tarinat tapahtumista löydät multiportteri Antti Lehtisen maanmainoista potkuutisista


Ilmoittaudu kepotapahtumiin nyt !

Keponakan kisat puhumattakaan pienemmistä tai etäisemmista potkukoitoksista ovat potkuttelun massatapahtumia, joihin myös sinä voit mainiosti osallistua. Kyse on pienestä ja uudesta lajista, valmiiseen pöytään ei pääse kukaan. Älä silti pelkää tulla mukaan.

Kepon syyskokous

Ketkupolkka ry:n sääntömääräinen syyskokous KB WW:n päämajassa Puistolassa Alankotie 11 maanantaina 27.11. klo 19.

Keponakka

Alkukauden tapahtumat kelkkakelien mukaan

marras-joulukuu

Ensijään maraton, Helsinki
Ketkupolkan yö, Helsinki
Kepohepomaraton, Lapinjärvi

tammikuu

5.1. Loppiaissafari, Asikkala
Kepon mestaruuskisat, Helsinki
29.1.-2.2. Potkupäivät, Weissensee, Itävalta

helmikuu

10.2. Finlandia-potkukelkkailu, Lahti
18.2. Vikingarännet, Uppsala, Ruotsi
25.2. Victor Balck, Kuopio

maaliskuu

2.3. Kympin ME-koe, Jyväskylä
3.3. Vihavuoden maastokymppi, Hauho
9.-11.3. Naisten keposafari, Lieksa
17.-18.3. MM-kisat, Multia

kesäkauden ennakkopaloja

14.-15.7. Puruvesipyörähdys
28.7.-5.8. Tour de Suisse
18.8. Helsinki City Marathon

Muutoksista kerrotaan KBWW:n ilmoitustaululla osoitteessa www.kickbike.fi ja Kepon omalla sivulla http://www.hut.fi/~akuusist/kepo, jossa voi myös liittyä Kepon sähköpostilistalle.

Kepon omia kisoja ja noteeraustilaisuuksia järjestetään kelien, kiireen ja kunnon mukaan. Näistä tiukoista rutistuksista, kuten yhteislenkkien pitopaikoistakin, saat parhaiten tiedon Kepon sähköpostilistan kautta.


Villen kirjaamia kelihavaintoja

Kausittainen ensimmäinen potkukelkkailulenkkini on vaihdellut seuraavasti:

19.11.1999 Lapinjärven jäät

08.11.1998 Lapinjärven maantiet

31.10.1997 Mustasaari, maantie

01.12.1996 Mustasaari, Söderfjärdenin maantie

17.11.1995 Mustasaari, Karperö, järven jää

10.11.1994 Mustasaari, Söderfjärdenin maantie

14.11.1993 Lapinjärven jää

09.02.1993 Nuuksion Pitkäjärvi, Handen kanssa ekalla potkukelkkalenkillä

Milloinkohan tulevana talvikautena pääsee ensi kerran nauttimaan talvipotkukelkkailusta ?